Elikkäs olen tosiaankin 25-vuotias mies pk-seudulta ja olen aina oikeastaan viihtynyt luonnossa erittäin hyvin. Kalastuksen aloitin samaan aikaan kuin moni muukin varmasti, ongella mökin laiturilla heti kun pystyssä pysyi itse ja vanhemmat sen pajun antoi käteen. Tuossa ala-asteelle mentäessä sain kummitädiltäni ihka oman abun haspeli-setin mikä sitten vei mennessään, ja kyllä se haspelilla (eli siis avokelalla) kalastaminen edelleenkin suurimmanosan ajasta kalastaessa minulla vie, milloin uistellen ja milloin heitellen. Toinen kalastuksen muoto mitä tulee harrastettua on perhokalastus, siihen innostuin noin 15-vuotiaana kun netistä etsin tietoa millä kesyttää taimenia. Perhostaminen tosin jäänyt viime vuosina aika vähälle, mutta olisi tässä tarkoitus jollekkin koskelle/joelle päästä joka vuosi käymään ja pitämään taitoa yllä.
Metsästämisen aloitin noin 15-vuotiaana suorittamalla metsästäjäkurssin ja saamalla kortin käteen. En ihan alkuun ymmärtänyt sitä, että nyt kun minulla oli kortti niin sain jopa metsästääkkin vaikka itselläni ei ollut aselupaa, kunhan aseluvan haltija vain oli välittömässä läheisyydessäni valvomassa tätä toimintaa. Tämä teki mielestäni metsästämisen aloittamisesta helpompaa ja mielekkäämpää kun pystyi ensin kokeilemaan, onko itsestä metsästäjäksi. Ainakin itse jouduin miettimään metsästyksen eettisyyttä sekä sitä, että tuleeko illalla nukkumaan mentäessä paha mieli kun on ampunut satukirjoistakin tutun pörröisen pupun. Ei tullut, kuitenkin metsästämällä pyydetty saaliseläin joutuu kärsimään kaikista syötävistä eläimistä kaikkein vähiten, sillä eläähän se vapaana elämänsä metsässä tehden mitä itse haluaa. Nykyään kuulun metsästysseuraan ja metsästystä tulee harrastettua aika laajalla skaalalla, aina sorsista metsäkanalintujen ja jäniksen kautta hirveen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti