lauantai 24. syyskuuta 2016

Jämtlanninpystykorva toinen syksy metsästäen, ikää hieman yli 18kk

Noniin, sitten taas aiheeseen joka on minulta vienyt viime vuoden metsästysajan sekä tältäkin vuodelta jo suuren osan. Eli tietenkin tuon pennun metsä(stys) kokemuksiin. Viime vuodelta käteen jäi hirven kanssa työskentelystä 2 tapausta, toinen todella pikainen ja toinen hieman pidempi. Nyt tänä vuonna tavoitteet ovat hieman korkeammalla, alkaahan tytöllä olla jo ikää hieman enemmän joten voi odottaakin enemmän.

Ensimmäiset metsäreissut menivät löytämättä elukoita ja hakulenkkikin oli vain noin 300-400m linnuntietä suurimillaan, eli ei järisyttävän isoa, mutta ei nyt onneksi aivan jaloissakaan pyörinyt. Olin ehkä hieman toivonut suurempaa hakua jo heti nyt alkukauteen, mutta näillä on mentävä, onhan kaveri vielä pentu. Nopeudessa ei ole valitettavaa, sinne se metsään lähtee hyvää vauhtia ja tämän lisäksi ei juoksentele teitä pitkin ja on helposti ohjattavissa haluttuun suuntaan. Kiinniantaminen sen sijaan oli rasittavan huonolla tasolla, ei meinannut millään antaa kiinni vaan tuli vain katsomaan lähelle, jonka jälkeen lähti taas omille teilleen.

Onneksi sitten noin viidentenä metsäpäivänä löytyi tuoreat jäljet, jolle pääsin päästämään. Näitä jälkiä seurasi noin 1,5km, jonka jälkeen tuli uupumus vastaan ja palasin omia jälkiä pitkin nätisti takaisin. Koira oli tätä ennen ollut metsässä jo noin 3tuntia ja ymmärrettävästi alkoi jo väsyä suojuoksujen jälkeen. Näitä jälkiä ennen oli hakukin jo parantunut, ehkä keskimäärin noin 300-400m edelleen etäisyys, mutta nyt sekaan oli alkanut tulla pidempiä kilometrin juoksuja väliin enemmän. Noh, ei päästy hyödyntämään näitä tuoreita jälkiä sen enempää, vaan otin koiran autoon ja suunnattiin mökille takaisin. Muutaman päivän päästä tästä, löytyi uudet tuoreat jäljet (yksinäisen hirven) ja sinnehän sen päästin taas, tällä kertaa jo hieman illan hämärtäessä. Näistä jäljistä hullaantui todella paljon ja katosikin samantien metsään vauhdin ollessa yli 20km/h lähes kokoajan jäljittäessä. Noin 1,5km päästä löytyikin elukka ja nuo korviahivelevät löytöhaukut kantautuivat metsästä, JES! Ikävä kyllä, sellaisen 3min haukkumisen jälkeen otti hirvi jalat alleen ja lähti painamaan koira perässä ja about 3km seuraamisen jälkeen autotien ylityksen kohdalla koira jätti hirven ja lähti tulemaan takaisin. Koiran tullessa takaisin vuolaat kehut ja ansaitulle ruoalle mökille takaisin.

Sitten tuli muutaman viikon tauko ilman metsää kun olin Helsingissä jälleen, mutta onneksi nyt kanalintukauden avaukseen lähtiessä koira oli luonnollisesti mukana. Koitin jakaa aikaa enemmän koiralle ja hieman vähemmän kanalinnuille. Nyt olimme Kuusamossa ja siellä hirvikanta on huomattavasti parempaa kuin toisaalla jossa aikaisemmin olimme. Kaksi kertaa meni ilman löytöä, hakulenkin ollessa välillä parempaa, välillä huonompaa, ehkä tulee annettua hieman liikaa metsää koiralle kun on rajattu aika mitä voi reissussa olla niin tulee usein hieman väsytettyä sitä liikaa. Mutta sitten kolmannella kerralla tapahtui, päästin koiran irti ja se tekikin ensin muutaman tuollaisen 300m etäisyydellä käyneen lenkin (seisoin siis koiran päästäessä tuolla keskellä alhaalla jossa nuo muutama pienempi lenkki näkyykin). Kun muutama pienempi lenkki oli tehty lähti koira suoraan etelään lenkkiä tekemään, sitten se lähti itää kohti kovalla vauhdilla, mutta kääntyikin nopeasti ympäri (tässä vaiheessa ajattelin edessä olleen linnun) onnekseni se jatkoikin entistä kovempaa länttä kohti ja painoi sitten pohjoiseen jossa numerolla 1. on merkattu mistä hirvi löytyi. Tuon ensimmäisen pätkän etenemiseen meni noin 20min haukkuen sellaista 80-90krt/min. Eli hirvi pysyi rauhallisena tilanteessa, sitten ne juoksivat hetken aikaa ja 2. pätkä oli myös noin 20min pitkä haukkua ja rauhallista 1-3km/h etenemistä, eli nyt oli koira saanut pysäytettyä uudestaan, sitten kuitenkin hirvi jostain syystä päätti lähteäkkin vauhtiin ja ampaisi kovempaa vauhtia. Kun seuraamista oli kuljettu kuvassa näkyvä noin kilometri, niin pannasta loppui akku ja panta kirjautui ulos keskenkaiken. Tämä harmitti, sillä tämä oli tähän mennessä selkeästi kauden paras asia ja nytkö sen akun piti loppua!! Noh, tuosta kuvan ottamisesta jossa siis panta ollut ulkona jo 11min kului vielä sellainen 35min ja sitten koira palasi omia jälkiään pitkin tohkeissaan luokseni tuohon, missä vihreäpallo näkyykin kun olin mennyt jälkiä katselemaan, taas jäljistä päätellen yksinäinen hirvi. Hyvää työtä koiralta ja ensi kerralla otetaan sitten hieman pidempi haukku vielä! Tästä luonnollisesti suuret kehut ja palkinnot koiralle.


Tämän jälkeen ehdin vielä muutaman kerran käydä metsällä koiran kanssa ja hakulenkki oli parantunut huomattavasti tämän viimeisimmän hyvän kokemuksen avulla. Nyt koira lähtee huomattavasti pidemmälle ja alkaa jo muistuttaa hieman aikuista koiraa.. Kenties muutama hyvä kokemus vielä metsästä ja voidaan alkaa miettiä kaatoa! Toivottavasti sama into hakulenkkeihin säilyy vaikka nyt kaupungissa olemmekin taas välissä, sisaruksista mainittakoon väliin, että sielä on muutamalle jo viime syksynä saatu kaatoja aikaiseksi ja yksi on karhuakin jo ehtinyt  haukkua parin tunnin ajan. Kaikki sisarukset ovat hirviä haukkuneet ja sen verran mitä itse olen ymmärtänyt, niin kaikki on sangen tyytyväisiä olleet koiriinsa.

Tällä hetkellä säkää on noin 59cm ja painoa tuon 26-27kg, eli aika laihassa kunnossa on pidetty, mutta etenkin näin kaudella on mielestäni hyvä aloittaa laihemmalla koiralla joka jaksaa juosta kuin ylipainoisella liian raskaalla. Toki nyt kun juoksemaan pääsee pitkiä päiviä niin ruokaa annetaan tuplamäärä melkein normaaliin nähden. Kuvan koirasta lisään kunhan ulkona saan otettua hyvän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti