Kahdeksannen päivän yritykset

Kahdeksantena aamuna heräsimme noin kello 5oo, söimme nopean aamupalan, annoimme koiralle hieman ruokaa ja nesteytystä ja nostimme edellisenä iltana pakatut varusteet autoon, olimme valmiita karhua kosiskelemaan. Lähdimme ajamaan kohti itärajaa ja pääsimmekin noin kello 6:15 hiekkatien kääntöpaikalle jonka poikkaisi rajapuomi, joten auto oli jätettävä tähän ja jatkettava kävellen matkaa rajan myötäisesti kohti peliapajia. Tässä vaiheessa aamuaurinko jo paistoi hieman puiden yläpuolella, vaikka lämmittämisestä ei vielä ollut tietoakaan ja päällä sai pitää edelleen paksuhkon kerroksen vaatetta ja pipon päässä.

Jämpti rajan tuntumassa matkalla karhuapajille

Noin kahden-kolmen kilometrin kävelyn jälkeen aloimme olla edellisenä iltana katsotulla paikalla josta voisi kenties karhun yllättää. Laskimme koiran irti ja levittäydyimme passiin rajan myötäisesti. Noin 20min kuluttua alkoi haukkuminen kuulua ja mielessä vilahti nopeasti ajatus josko karhu olisi löytynyt, vaikkakin hirvihän se todennäköisesti on.. Noh, trackeristä seuraamalla koira oli noin 300metrin päässä linjasta liikkui hitaasti passilinjan myötäisesti sivummalle, joten pysyimme passissa ja odottelimme mitä tapahtuu. Pikkuhiljaa koira lähtikin tulemaan reunimmaista passimiestä kohti ja tuli aina noin 20metrin päähän, kunnes yksinäinen naaras hirvi huomasi passimiehen ja otti jalat alleen koira luonnollisesti perässä. Koira & hirvi menivät noin 2km päähän missä haukku sitten jatkui ja sinne jäivät puoleksitoista tunniksi, kunnes sitten päätimme, että koira on saanut tarvittavat harjoitukset ja karhustus on tältä aamulta ohi. Elikkä ei tälläkään kertaa suurta menestystä saaliin kannalta, mutta mukavaa pientä jännitystä itselle ja loistavaa ulkoilua koiralle!

Päiväksi mökille hieman lepäämään ja syömään jonka jälkeen illemmalla päätettiin lähteä onkimaan läheiselle järvelle, josta on siikaa paljon pilkkimällä saatu. Laskeuduimme rantaan hämärän ottaessa valtaa ja virittelimme pitkät onkivavat valmiiksi ja tuikkasimme madot koukkuihin. Muutaman oluen kanssa rannalla istuskelu ja rupattelu tuntui oikein mukavalta. Pinnassa näkyi jonkun verran tuikkeja, mutta ei mitenkään päätä huimaavasti. Parin tunnin ja auringonlaskun jälkeen saaliinamme oli vain muutama pienehkö ahven ja saman verran tyhjiä tölkkejä. Ei siis kahdeksannen päivän yritykset tuottaneet jääkaapiin täytettä, mutta mukavia hetkiä kylläkin.