Klassinen itsenäisyyspäivän kalareissu! Päivämäärää ei varmastikkaan tarvitse laittaa, vuosi 2013.

Kun ei itsenäisyyspäivänä ollut mitään kummempia ohjelmia suunitelmissa, niin päätin ehdottaa isälleni, josko aloitettaisiin uusi hieno tapa ja käytäisiin itsenäisyyspäivänä merellä kalastamassa, nyt kun oli tilanne, että lämpötila oli noin 1,5astetta ja tuultakaan ei rantojen läheisyydessä ollut oikein laisinkaan. Merelle lähtiessä noin kylmällä säällä kuitenkin takaraivossa onneksi oli tunne, että nyt on syytä pukea paljon päälle. Mietimme, että tällä kertaa ei lähdetä hakemaan kuhaa vaan isoa haukea, normaalista poiketen. Haukea olemme isän kanssa viimeksi yhdessä kalastaneet varmaan noin kymmenen vuotta sitten, kun tapasimme aina välillä käydä merellä nimenomaan hauen perässä ja ruovikoita koluten. Nyt oli tullut se aika taas, M&K-lehdessä oli ollut juttua kuinka suuret hauet voi yllättää näin hieman ennen jäiden tuloa helpommin kuin normaalisti. Tällä kertaa oli siis enemmmän "urheilusta" kyse kuin pyytämisestä.

Laskimme veneen Sipoonlahteen noin kello 12:30 ja päätimme nyt kuitenkin hieman uistella tuttuja kuha-apajia samalla kun mietimme minne lähdemme haukea hakemaan. Uistellessa kaikuluotain meni "sekaisin" ja näytti kaloja kokoajan ja jokapuolella, mutta siiman päässä ei tuntunut mitään, joten päätimme lähteä lahdesta ulos katselemaan läheisiä rannikoita. Sipoonlahden edessä löytyy Käringholmen ja Lilla Käringholmen (Kartassa nro 1) joissa ainakin toisessa on mökki, joten aivan kiinni ei kehtaa mennä, mutta siitä lähistöltä koitimme hieman heitellä ruovikon laitaa ja tutkiskella tilannetta, mutta ilman vastakaikua. Kohtuullisen nopealla tahdilla siirryimme seuraavaan (kartassa nro 2) paikkaan ja lähdimme lännestä itään seulomaan heittämällä taas rantaa läpi, mutta taaskaan ei tullut tärpin tärppiä. Tästä siirryimmekin taas hieman enemmän itää kohti ja sieltä löytyikin erittäin hyvännäköinen apaja odottamassa vain meitä, vesillä ei näkynyt koko päivän aikana muuten yhtäkään muuta venettä, pitäisiköhän muidenkin ottaa tavaksi tämä itsenäisyyspäivän kalastus? Apajan nimi on ilmeisesti Bastuviken (kartassa nro 3) ja lähdimme etenemään kohti lahtea aivan hitaasti valuen kevyen tuulen työntämänä kallion reunaa pitkin ja samalla taas uistinta tarjoten, tälle apajalle soimme hieman pidemmän kalastusajan, sillä se vain vaikutti varmalta paikalta vaikka ei siiman päässä mitään ollutkaan vielä ollut. Niin tähän väliin tosiaan huomautus, että vieheenä toimi tähän saakka vaappu, ja kun ei kerta niillä ollut tullut lainkaan tulosta niin oli aika koittaa eri lusikoita ja jopa jigejä, mutta kaikilla sama tarina, tyhjää täynnä! Aloimme jo olla sitä mieltä, että kiva ulkoilu on tullut tehtyä, mutta ei täältä saalista kyllä olla saamassa, mutta päätimme yrittää vielä tuon pienen niemen takaa, joka on kartassa numeroiden 3 ja 4 välissä, eli siirryimme siis paikalle nro 4 (kuten kartassa).

Tuolla oikeassa laidassa siis tämä "paikka nro 4"

Isäni jo sanoi, että ei itse aio enää heittää, mutta minä voisin hyvin heitellä ohuen lahden läpi, lahti oli kummaltakin puolelta aika hyvin kaislan peittämä joten se olisi nopeasti haravoitu läpi. Kun sitten olin saanut vaapun takaisin siimaan niin heitin ensimmäisen, hieman epäonnistuneen ja lyhyeksi jääneen heiton keskelle kaislikoiden väliin, eikä siinä mennyt edes kolmea sekuntia kun oli kala kiinni. Hetken riuhdottuaan kala oli kuitenkin ikävä kyllä irti, oliko sitten sillä tekemistä, että olin niin yllättynyt kuinka huonolla heitolla, saaliin toivo luovutettuna ja vain huvikseen heittäessä se sitten nappaakin samantien ja vastaiskun tekeminen myöhästyi radikaalisti. Tämän nähtyään kun veneessä käännyin ympäri niin siellähän se isäkin taas nosteli vapaansa ylös telineestä ja aloimme käymään paikkaa läpi. Annoin ensimmäisen iskupaikan "jäähtyä" hetken aikaa enkä tarjonnut sinne heti perään uudestaan vaan heitin noin viisi heittoa muualle ja sitten kun iskin vieheen uudestaan ensitreffi-paikkaan niin sama miellyttävä tärähdys tuntui ja taas oli peli käynnissä. Kun hauki sitten viimein läheni venettä niin paljastui se ihan kelpo kokoiseksi, vaikka ei nyt mikään ennätys kala ollutkaan niin kuitenkin päästiin yli kolmen kilon, ja kyllä se sillä hetkellä tuntui erittäin hyvältä päivän uurastuksen jälkeen!

Lötkö haavin pohjalla.

Kelpo kala!

Normaalisti haukia en juurikaan syö enkä kalasta, mutta nyt kun kerta olimme vartavasten haukea lähteneet hakemaan, niin olisihan se tyhmää sitten olla kalaa mukaan ottamatta, joten ei muuta kuin taju pois ja veret pois.











Tämän jälkeen kolusimme paikkaa vielä noin puoli tuntia, kunnes totesimme pimeän alkavan lähestyä ja reissun olevan siinä, . Vanhempieni pihaan päästyämme aloin fileeraamaan kalaa ja päätin tehdä nahattomia fileitä, jotka päätyisivät paistinpannulle runsaaseen rasvaan ja suolaan. Avatessani kalan huomasin sen sisältävän paljon mätiä, joten ei muuta kuin pakasterasia esiin, mädit talteen ja pakastimeen ja fileet toiseen purkkiin.

Aarteet täältä lähtivät pakastimeen.

Pituutta kalalle oli kertynyt noin 80cm