Sorsastus jatkuu 21.08.

Elikkäs seuraavana päivänä tuosta avauksesta mikä ei sujunut ihan niin kuin piti vaihdoimme taktiikkaa. Emme menneet suurimmalle järvelle minne kaikki muut ryntäävät vaan valitsimme hieman pienemmän järven, jossa näkyi siellä täällä erinäisiä pienempiä sorsaparvia. Päätimme mennä kahden niemenkärjen väliin laittamaan kaaveet, jonka jälkeen itse menin toiseen niemenkärkeen ja kaverini toiseen, jolloin kaaveet jäivät väliimme (tietenkin jos näin metsästää, että kaaveet on välissä niin täytyy olla tietoinen siitä, missä kaveri on ettei ammu toista kohti. Ja tässä tapauksessa kivääri ei tietenkään olisi tullut kuuloonkaan, mutta haulikolla tapaa uskalsi harrastaa.). Sitten vielä yksi meistä lähti soutamalla kiertämään järveä haulikko kainalossa ja yritti saada joko sorsaparven kiinni lipumalla veneellä tai sitten nostettua sorsat ylös ja toivottavasti meidän kaaveille turvaan. Taktiikka oli siis hiottu valmiiksi ja oli aika kokeilla sitä käytännössä.

Kaaveet keskellä, kaveri rantautumassa toiselle puolelle.

Kun soutelijamme lähti liikkelle niin muutama ensimmäinen parvi lähti lupaavasti tulemaan meitä kohti, mutta ikävä kyllä ne vain nostivat kokoajan korkeutta ja taittoivat ennen meitä metsän yli seuraavalle rauhallisemmalle lammelle/järvelle. Onneksi seuraava parvi lähti lentoon mukavan matalalla lentäen ja kaiken lisäksi suoraan meitä kohti rantaa pitkin. Sorsat tulivat kuvasta katsoen tuolta kaverin niemenkärjen takaa ja hän pääsikin ampumaan ja sai tiputettua yhden haapanan, laukauksesta pelästyneinä loppu parvi käänsi suunnan kohti järven keskustaa eikä ikinä tullut minulle saakka. Onneksi kuitenkin kaverini oli osunut hyvin ja saaliksi jäikin tältä illalta yksi haapana.

Täytyy vielä fiilistellä kuinka mukavaa on istuskella sammaleen päällä pienien puiden alla naamioituneena ja katsella maisemia ja jännittää josko jonkun kohdalle osuisi saalista, etenkin kun liikutaan noin kauniissa maisemissa!

Illalla kun mökille takaisin päästiin, niin laitoimme edellisenä päivänä saadut ahvenet pannulle ja olimme ennen sorsaan lähtöä käyneet metsässä hakemassa sieniä (voitatteja, isohaperoita ja punikkitatteja), nämä sienet pieniksi paloiksi ja pannulle suolan ja pienen määrän pippuria kera ja pannulta pois ottamisen jälkeen smetanaa ronskisti sekaa niin sienet maistuvat kelle tahansa! Eli pääsimme herkuttelemaan iltapalaksi todellisen lähi- ja luomuruoka pläjäyksen (perunat olivat mökiltä omalta pikku kasvimaalta)!