Sorsastuksen avaus 2016

Eli oli aika taas potkaista metsästyskausi käyntiin alkavalle syksylle tuttuun tapaan sorsastamalla, kun kyyhkyjä ei paljoa lentele omien metsästysmaiden tienoilla. Tänä syksynä sorsastukseni tulisi olemaan aika pienessä osassa, sillä samaan aikaan kun sorsastus alkaa, alkaa myös tuon pentu jämptin koulutus taas metsässä, mutta siitä lisää omassa osiossaan. Kuitenkin nyt oli muutama ilta ja muutama aamu aikaa väijyä sorsia, päätin laittaa kaaveet lähelle mökkiä niemen kärkeen jonka vieressä oli hyvä matala lahti, jossa sorsat viihtyvät. Tällä kertaa en ollut myöskään perinteisellä aloitusjärvellä jossa olen tottunut sorsastuksen aloittamaan, joten vesistön ja lintujen tuntemus ei ollut aivan samalla tasolla kuin aikaisemmin.

Ensimmäinen ilta ja aamu menivätkin lähinnä maisemia ja auringonlaskua/nousua ihaillessa, muutamat heinurit ja haapanat lentelivät ohitse, mutta liian kaukaa ja tuntuivat olevan todella aralla tuulella eivätkä kiinnostuneet kaaveista laisinkaan. Kaksi ensimmäistä 1,5h kyttäystäni menivät siis asetta laukaisematta. Kolmannella kerralla kun menin passiin iltalennolle, niin otinkin jo enemmän evästä mukaan ja nautin kahvia ja pullaa keskellä pajukkoa hyvässä piilossa. Olin ehtinyt olla noin 20minuuttia pusikossa, kun oikealta puoleltani ui haapana suoraan kaaveita kohti, ikävä kyllä lintu tuntui pysyvän kokoajan tiuhan oksaston toisella puolen enkä pystynyt nostamaan haulikkoa siihen suuntaan huomaamattomasti. Kun olin viitisen minuuttia seurannut tätä lähemmäs ja lähemmäs lipuvaa lintua niin selkäni takaa kävi hieman tiukempi tuulen puuska jolloin heilautin haulikon pajukon oksien läpi ja sain haapanan tähtäimeen. Olin veden pinnasta ehkä vain noin metrin verran ylempänä jolloin usein ampuessa vedessä olevaan lintuun käy huonosti eikä lintu välttämättä jää siihen. Nyt kuitenkin lintu oli jo noin 20m päässä ja saaliin saaminen tuntui varmalta, mutta varauduin kuitenkin tyhjentämään molemmat piiput tarvittaessa. Ensimmäisen laukauksen jälkeen haapana pyörähti samantien selälleen ja pysähtyi siihen, vuoden 2016 ensimmäinen saalis oli tullut!

Kävin linnun noutamassa talteen veneellä ja menin pajukkoon takaisin istumaan ja suolestamaan saalistani. Kun olin hommat hoitanut ja istunut noin 30minuuttia niin salaman nopeasti kuulin "Kvaak Kvaak" ja samalla vasemmalta puoleltani minne en niin hyvin nähnyt lensi sinisorsa noin 3m päästä minusta ja sujahti yhtä nopeasti oikealta ohi, itse hölmistyneenä ja kiroten olin hämmentynyt siitä, kuinka se noin pääsi yllättämään ilman, että kunnolla edes haulikkoa ehdin nostaa, saati ampua. Tämä heinuri pääsi siis turvallisesti iltaruokapaikalleen eikä edes ikinä saanut tietää, että mitään uhkaa edes oli. Tämän jälkeen ei juuri tapatumia ollut, kauempaa lensi jonkun verran lintuja, mutta ei fiksulta etäisyydeltä yhtäkään niimpä päätin tarpeeksi hämärän tultua lähteä mökille takaisin perkaamaan saalistani loppuun.


Haapana kun on sen verran pieni lintu, niin siitä kotiin viemisiksi olen tavannut ottaa rintafileet vakuumiin ja jaloista ja ruhosta voi keitellä liemen jo mökillä. Rintafileet päätin tällä kertaa ottaa talteen nahkoineen, eli edessä oli sulkien nyppiminen. Sain rinnan hyvin paljaaksi ja näytin sille vielä hieman liekkiä, jotta palaa loputkin epäpuhtaudet pois pinnasta ennen vakumointia. Itse fileet lähtevät helposti veistä hieman apuna käyttäen irti kun aloittaa perkaamisen rinnan keskeltä luun kohdalta. Täytyy fileiden irroituksesta tehdä seuraavalla kerralla ohjeet, mutta nyt tyydyn esittelemään vain lopputulosta kuvan kera.